Millaista on olla sinkku nykypäivänä?

Olen ollut sinkku syksystä 2023. Muutamia lyhyitä suhteenalkuja lukuunottamatta en ole löytänyt rinnalleni ihmistä, joka kirjaimellisesti kolahtaisi. Osittain syynä on menneisyydessä tapahtuneet asiat, joita en halua blogissani sen enempää avata. Tinderin latasin viihdyttääkseni itseäni yksinäisinä arki-iltoina, en ajatuksella että juoksisin pitkin kyliä treffeillä. 

Ajatukseni edelliseen sinkkujaksoon on muuttunut todella paljon. Olen 1,5 vuoden aikana tehnyt paljon töitä pääni sisällä, että miksi suhteeni kariutuu tai ovat niin ongelmallisia. Suurin syy on se, etten ole uskaltanut asettaa omia rajoja ja näyttää avoimesti negatiivisia tunteita. Olen perusluonteeltani optimisti ja luotan liian sokeasti. Aloin tietoisesti asettamaan rajoja ja olen löytänyt elämääni uudenlaisia ihmisiä. Jotka tietävät rajani eivätkä ylitä niitä tai yritä venyttää. Tunnen olevani henkisesti vapaa. Tiedostan paremmin oman haavoittuvuuteni ja annan itsestäni kaiken ainoastaan sellaiselle ihmiselle, joka arvostaa ja kunnioittaa minua. Päällepäin voin vaikuttaa ilkeältä. Mutta ei tämä sitä ole. En ole ilkeä, arvostan vaan itseäni nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. 

Suhteissa asetin aina muiden tarpeet omieni edelle. Se oli henkisesti todella raskasta. Välttelin riitoja viimeiseen asti. Nykyään sinkkuna sanon asiat suoraan! Kaikkia ei todellakaan tarvitse miellyttää. 

Nuorempana sinkkuna ollessa tapasin paljon ihmisiä. Olin enemmän ajatuksella "Nyt minun täytyy löytää mies." Nykyään ajattelen etten tarvitse ketään, koska olen onnellinen yksin. Mutta jos löydän samoilla arvoilla ja tulevaisuuden haaveilla olevan kumppanin joskus niin sehän on vain hieno asia. Aktiivinen treffailu on mennyttä elämää. Nykyään miehet haluaa lähes samantien hypätä sänkyyn ja itseäänsä kunnioittava nainen ei pidä itseään helppona eikä suostu ehdotukseen. Tuntuu, että vain seksillä on nykypäivänä merkitystä ja sillä, että juttu pidetään kevyenä. Olen aina ollut yhden miehen nainen. Jos tapailen vakavasti, keskityn yhteen kerrallaan. En näe syytä tutustua moneen yhtäaikaa. Se on henkisesti tosi raskasta. 

Tällä hetkellä tutustun ihmisiin määrittelemättä sitä, että etsisin jotain. Jos jonkun kanssa keskustelu luistaa enemmän kuin kahden kokonaisen lauseen verran niin toki annan hänelle mahdollisuuden tavata esim kahvin tai kävelylenkin merkeissä. 

Jotkut kokee sinkkuna voimakasta yksinäisyyttä. Itse nykyään viihdyn yksin. Pystyn kohtaamaan kaikki tunteeni sellaisena kuin ne on, ilman että ne aiheuttaa minussa ahdistusta. Tämä 1,5v sinkkuvuosi on ollut minulle henkisesti voimaannuttavaa, vaikka taustalla on ollutkin stressiä aiheuttavia asioita en ole stressin kuitenkaan antanut liikaa vaikuttaa positiiviseen energiaani. Stressin olen kanavoinut mielekkääseen tekemiseen ja hemmottelen itseäni. Vuosien ajan en rakastanut sitä ihmistä, kenen kanssa vietän koko elämäni. Eli itseäni. Itse myötätuntoinen puhe on auttanut itsetuntoni ja itsevarmuuteni kasvattamisessa. "Helvetti kun mä näytän hyvältä tänään!". Olen ylpeä kehostani. Se on kaunis. Sydämeni tulee aina pysymään avoimena, vaikka ihmiset sitä ovat yrittäneet puukolla tökkiä. 

Olen vihdoin aito oma itseni. Ja täysin vapaa tekemään mitä elämässäni haluan. Olematta riippuvainen kenestäkään. Elämällä elämää itseäni varten. 

Pääsiäisen flunssa alkanut helpottamaan. Eilen kävin saunassa ja tänään jatkan eilen aloittamaani kevät siivous urakkaa. 

💋